Puolassa perinne velvoittaa lähtemään kaduille – Mielenosoittajat saivat presidentistä osittaisen erävoiton

Kaduilla protestoineet puolalaiset saavuttivat maanantaina erävoiton, kun presidentti Andzej Duda joutui perääntymään.

Kansalaisten raivosta ja kansainvälisistä vastalauseista pelästynyt presidentti ei allekirjoittanutkaan oman puolueensa, populistisen Laki ja oikeus -puolueen ajamaa lakia, joka olisi antanut poliitikoille vallan valita mieleisensä tuomarit korkeimpaan oikeuteen.

Kyseessä on vasta erävoitto, sillä presidentti aikoo tehdä asiasta uuden esityksen.

Andrzej Duda puhujanpöntössä.
Puolan presidentti Andrzej Duda.Jacek Turczyk / EPA

– Nyt on meneillään omasta mielestäni EU:n ja Puolan vakavin poliittinen kriisi, arvioi Puolaan perehtynyt politiikan tutkija, valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.

Nyyssönen uskoo, että konservatiivinen ja kansallismielinen Laki ja oikeus -puolue aikoo viedä oikeusreformin loppuun jossain muodossa.

EU ei ole vielä kertonut, miten se yrittää saada Puolan palaamaan ruotuun.

Keskiviikkona EU-komissio ilmoitti lähettäneensä Puolalle kehotuksen noudattaa EU-maiden yhteistä oikeusvaltioperiaatetta.

Vahva protestien perinne

Puolassa on hyvin vahva protestien perinne. Protesteilla on myös pitkässä juoksussa saavutettu paljon.

– Perinne velvoittaa lähtemään kaduille puolustamaan oikeuksia. Tämä on näkynyt selvästi Lech Wałesan toiminnassa ja viimeksi näissä Laki ja oikeus -puoluetta vastustavissa mielenosoituksissa, toteaa tutkija Heino Nyyssönen.

Ihmiset osallistuivat protestiin Puolassa 16. heinäkuuta 2017.
Ihmiset osallistuivat protestiin Puolassa 16. heinäkuuta 2017. Jakub Kaczmarczyk / EPA

Nykyisen Puolan alueella on osoitettu mieltä jo satoja vuosia sitten ja kommunismivallan aikanakin Puolassa protestoitiin enemmän kuin muissa itäblokin maissa.

– Tästä löytyy monia esimerkkejä, kuten vuoden 1956 merkittävä Poznańin kansannousu. Myös vuosina 1970 ja 1976 eli ennen solidaarisuuden nousua Puolassa oli useita protestiaaltoja, listaa Nyyssönen.

Poznańissa tehdastyöläiset lähtivät vaatimaan parempia työoloja. Protesti tukahdutettiin voimakeinoin. 1970-luvulla Puolassa osoitettiin mieltä hintojen korotuksia vastaan.

– Esimerkiksi naapurimaa Tshekissä ei ole protestoitu vastaavalla tavalla. Yksi syy voi olla se, että muutokset ovat olleet Puolassa nopeita ja jyrkkiä, kuten kymmenien prosenttien hinnankorotukset kommunistiaikana. Ne ovat ajaneet ihmisiä kaduille.

Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski mielenosoittajien joukossa Varsovassa 13. joulukuuta.
Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski mielenosoittajien joukossa Varsovassa joulukuussa 2015. Jacek Turczyk / EPA

Solidaarisuus muutti maailmaa

Nyky-Puolaa dominoi oikeistopopulistinen puolue, mutta Puola muistetaan Solidaarisuus-liikkeestä, joka alkoi horjuttaa kommunistista järjestelmää.

Väkijoukko kannattelee Lech Walesaa
Lech Wałesa 24.10.1980. Ullstein Bild / AOP

Puolalaisen protestoinnin kirkkain voitto lähti liikkeelle Gdandskissa Leninin telakalla elokuussa 1980, kun tuhannet työläiset menivät lakkoon. Lakon pontimena oli muun muassa elintarvikkeiden hintojen raju nousu.

Pian tehdastyöläiset ympäri Puolaa liittyivät protestiin.

Kommunistien kanssa neuvotellut protestin johtaja Lech Wałesa julisti reilut kaksi viikkoa myöhemmin lakkolaisille "Meillä on vapaa ammattiliitto, meillä on oikeus lakkoilla". Myöhemmin liikkeeseen liittyi lähes 10 miljoonaa työläistä.

Väkivallatonta vastarintaa painottanut Solidaarisuus-liike tukahdutettiin runsasta vuotta myöhemmin.

Liikkeen hurjasta kasvusta huolestunut armeija julisti Puolaan sotatilan joulukuussa 1981. Satoja johtajia, mukaan lukien Lech Wałesa, pidätettiin.

Solidaarisuus-liike kiellettiin ja sen toiminta siirtyi maan alle. Sotatila purettiin vuonna 1983 ja vangitut aktivistit vapautettiin.

Jännitteet kytivät 80-luvulla

Vuosina 1982-88 Puolassa vallitsi pattitilanne. Kommunistinen puolue ei murskannut oppositiota, eikä oppositio ryhtynyt kansannousuun.

Varsovan katunäkymä
Varsovan katukuvaa 1980-luvulla. Ullstein Bild / AOP

Puolan taloustilanne heikentyi heikkenemistään ja vuoden 1988 loppuun mennessä protestit ja lakot yleistyvät. Kommunistinen puolue ilmoitti olevansa valmis neuvottelemaan Solidaarisuus-liikkeen kanssa.

– 1980-luvun lopulla Puolassa oli laajoja mellakoita. Taloustilanne oli hyvin heikko ja kommunistipuolue oli pakotettu neuvotteluihin Solidaarisuuden kanssa. Se johti ensimmäisiin osittain vapaisiin vaaleihin itäblokin maissa, toteaa tutkija Heino Nyyssönen.

Solidaarisuus-liikkeen, kommunistien ja katolisen kirkon neuvottelut avasivat tien kommunismin kaatumiselle Puolassa.

Osittain vapaissa vaaleissa vuonna 1989 Solidaarisuus sai murskavoiton ja se pääsi muodostamaan hallituskoalition.

Tadeusz Mazowieckista tuli ensimmäinen ei-kommunistinen pääministeri sitten vuoden 1946.

Kuvassa ovat itäblokin ensimmäiseksi ei-kommunistiseksi pääministeriksi Puolassa noussut Tadeusz Mazowiecki ja nuori Donald Tusk. Mazowiecki on oikealla ja osoittaa oikealla kädellään eteenpäin. Tusk taputtaa hänen vieressään.
Tadeusz Mazowiecki ja nuori Donald Tusk vuonna 1994. EPA / Janusz Mazur

Vuotta myöhemmin Lech Wałesa valittiin Puolan presidentiksi. Markkinauudistukset ja yksityistäminen alkoivat.

Protestointi jatkui 90-luvulla

Protestointi jatkui Puolassa vapautumisen jälkeenkin, kertoo tutkija ja itäisen Keski-Euroopan asiantuntija Heino Nyyssönen.

1990-luvulla Puolan kaduilla järjestettiin protesteja ja mielenosoituksia enemmän kuin monessa muussa Itä-Euroopan maassa.

– Voisi mainita esimerkiksi hiilikaivosten lakkautuksia, telakkateollisuuden alasajoa ja valtion työntekijöiden irtisanomisia koskeneet protestit, kertoo Heino Nyyssönen.

Usein massiivisilla mielenosoituksilla ei ole saatu Puolassakaan aikaan muutosta, tai pysäytettyä sitä.

– Rakennemuutoksia on ajettu Puolassa läpi protesteista huolimatta.

Käännös oikealle vuonna 2015

Puolassa on järjestetty massiivisia mielenosoituksia sen jälkeen, kun populistinen Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan vuonna 2015.

Saman vuoden lopussa kansa vastusti kaduilla hallinnon puuttumista median toimintaan.

Protesteista huolimatta tiedotusvälineiden toimintavapauksia rajoittava laki säädettiin. Sen jälkeen hallitus on voinut esimerkiksi nimittää valtiollisen television ja radion johtajat.

Viime vuonna Puolassa marssittiin myös aborttilain tiukentamista vastaan. Tällä kertaa mielenosoittajat saivat erävoiton, kun hankkeesta luovuttiin. Lakiesitys olisi sallinut abortin vain äidin hengen ollessa vaarassa.

Aborttilakimielenosoitus Puolassa.
Aborttilakimielenosoitus Varsovassa 22. syyskuuta 2016. Pavel Supernak / EPA

– Ainakin tiukempaa aborttilakia myöhästettiin. Laki ja oikeus -puolueella on kuitenkin edelleenkin näkemys, että aborttilainsäädäntöä pitäisi kiristää. Ainakin mielenosoittajien tilapäisestä voitosta oli kysymys, tutkija Heino Nyyssönen sanoo.

Tuorein oikeusreformi ei siis mennyt läpi sellaisenaan presidentin käytettyä veto-oikeuttaan.

Seuraavana päivänä eli viime tiistaina Duda kuitenkin hyväksyi samaan pakettiin kuuluvan lain, joka antaa oikeusministerille valtuudet irtisanoa ja nimittää alempien tuomioistuinten puheenjohtajia.

“Demokratian ja oikeusvaltion murentamisen tiellä”

Laki ja oikeus -puolueen kannatus on Puolassa 40 prosentin luokkaa. Nyyssönen pohtii, että puolueen menestyksen taustalla on populismi ja liberalismin vastaisuus.

– Trumpilainen politiikka on ollut valtavirtaa Puolassa ja Unkarissa jo ennen Trumpin nousua Yhdysvaltain presidentiksi.

Puolan nykyjohto on moneen kertaan ravistellut EU:ta, jossa Puolan ainoa ilmiselvä kumppani on Unkari.

Nyyssönen toteaa, että on mielenkiintoista nähdä kuinka pitkälle valtapuolue on valmis menemään kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta.

– Laki ja oikeus -puolue on halunnut esiintyä sheriffinä, joka laittaa asiat kuntoon. Sen takia on ironista, että juuri tämä puolue on lähtenyt näin vaaralliselle demokratian ja oikeusvaltion murentamisen tielle.

Aikajana: Telakan solidaarisuudesta tähän päivään

1980: Solidaarisuus-liike alkaa Gdanskissa Leninin telakalla.

1981: Solidaarisuus-liike tukahdutetaan, Puolaan julistetaan sotatila.

1982-88: Jännitteet kytevät, Solidaarisuus-liike toimii maan alla.

1988: Taloustilanteen heikennyttyä entisestään protestit ja lakot yleistyvät. Kommunistinen puolue taipuu neuvotteluihin.

1989: Solidaarisuus-liikkeen, kommunistien ja katolisen kirkon neuvottelut avaavat tien kommunismin kaatumiselle Puolassa. Osittain vapaissa vaaleissa Solidaarisuus-liike saa murskavoiton. Tadeusz Mazowieckista tulee ensimmäinen ei-kommunistinen pääministeri sitten vuoden 1946.

1990: Lech Wałesa valitaan Puolan presidentiksi. Markkinauudistukset ja yksityistäminen alkavat.

1991: Ensimmäiset parlamenttivaalit kommunismin kaatumisen jälkeen. Neuvostojoukot alkavat poistua maasta.

1993: Uusia protesteja: Puolan kaduilla on protesteja ja mielenosoituksia enemmän kuin useimmissa muissa vapautuneissa Itä-Euroopan maissa.

1999: Puola liittyy Natoon.

2004: Puola liittyy Euroopan unioniin.

2013: Kymmenet tuhannet mielenosoittajat vaativat Varsovassa palkankorotuksia ja lisää työtä.

2015: Populistisen Laki ja oikeus -puolueen valtakausi alkaa.

2016: Medialaki: Laajoista mielenosoituksista huolimatta Puola rajoittaa median toimintaa uudella lailla.

2016: Aborttilaki: Laajojen protestien jälkeen parlamentti hylkää aborttilain tiukentamisen.

2017: Oikeusreformi: Massiivisissa mielenosoituksissa vastustetaan hallituksen suunnitelmia oikeuslaitokseen puuttumisesta.

Viestintävirasto epäilee Postin toiminnan lainmukaisuutta – Kirjeitä ei enää jaeta tiistaisin

Viestintävirasto pitää Postin vastikään käyttöön ottamaa jakelupäiväuudistusta kyseenalaisena.

Posti ilmoitti äskettäin, että kirjepostia ei jaeta enää tiistaisin. Tiistaisin ei jaeta myöskään, aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.

Samalla muutos tarkoitti sitä, että myös viiden arkipäivän jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvien postimerkillä varustettujen kirjeiden ja korttien eli yleispalvelukirjeiden jakelu tiistaisin loppui.

Sanomalehtien ja pakettien jakeluun ei tullut muutoksia.

Posti katsoo tiistaijakelun poistumisen täyttävän silti yleispalvelukirjeitä koskevan velvoitteen eli sen että yksityishenkilön tai yrityksen postimerkillä lähettämät kirjeet pitäisi jakaa viitenä arkipäinä viikossa.

– Jos postimerkillä varustettu kirje on postitettu perjantaina, jaamme sen maanantaina. Maanantaina postitetut kirjeet jaamme puolestaan keskiviikkona. Tavaomaisilla kirjeillä jakelutiheyttä ei ole määritelty vaan se riippuu Postin kanssa tehdystä sopimuksesta, kertoo Postin kirje- ja markkinointipalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp.

Posti ei yllättynyt Viestintäviraston tiistaina Postille lähettämästä selvityspyynnöstä.

Tätä muutosta on valmisteltu jo pitkään. Viestintävirasto on ollut siitä tietoinen. Muutoksen myötä he toimenkuvansa mukaisesti selvittävät onko se toteutettu postilain mukaisesti, Kulp sanoo.

Selvitämme onko nelipäiväiseltä näyttävä jakelu toteutettu viisipäiväisen vaatimuksen mukaan apulaisjohtaja Petri Makkonen, Viestintävirasto

Viestintävirasto ei pidä selvityspyyntöään rutiinitoimenpiteenä. Viestintävirastoa kiinnostaa miten postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja koskeva viiden arkipäivän jakeluvaatimus on saatu sullottua neljään päivään.

– Postilaki aika yksiselitteisesti edellyttää, että yleispalvelukirjeet on jaettava viitenä arkipäivänä viikossa. Nyt täytyy selvittää onko tämä nelipäiväiseltä näyttävä jakelu toteutettu viisipäiväisen vaatimuksen mukaan, sanoo apulaisjohtaja Petri Makkonen Viestintävirastosta.

Postin jakelupäivämuutos ei välttämättä ole lainvastainen. Jos näin kuitenkin kävisi, Viestintävirasto voisi velvoittaa Postia muuttamaan jakeluaan.

Näin on tehty ennenkin, jos ongelmia on ilmennyt.

– Yleispalvelukirjeen viisipäiväisestä jakelusta on tehty parin viime vuoden aikana Postille jo kolme korjausta vaativaa päätöstä ja viime syksynä asetettiin uhkasakkokin tehosteeksi. Onneksi Posti sai viime talven aikana nostettua jakelun lain edellyttämälle tasolle eikä sakkoa tarvinnut maksaa, Makkonen kertoo.

Posti pyrkii jakelupäiväuudistuksellaan tehostamaan toimintaansa. Lisäksi kirjepostin ja etenkin juuri yleispalvelupostin lähetysmäärät ovat vähentyneet kovaa tahtia jo vuosia. Paperikirjeen ovat korvanneet sähköiset yhteydenpitovälineet.

Uusi postilaki harventaa kirjejakelua

Postilainuudistus on tulossa voimaan mahdollisesti jo syksyllä. Uudistuksen myötä Postin yleispalveluvelvoite höllentyy.

– Rautalangasta väännettynä se tarkoittaa sitä, että kaupungeissa ja taajamissa on mahdollista siirtyä yleispalvelukirjeissä kolmipäiväiseen jakeluun.

Postille jakelun harventaminen toisi lisää joustoa kuljetuksiin ja voisi säästää kustannuksia. Kirjepostin perilletulo puolestaan voi hidastua.

Haja-astutus alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämään verkkoa eli lehtien varhaisjakelua yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi edelleen viitenä päivänä viikossa.

Trump: Transihmiset eivät saa palvella Yhdysvaltojen asevoimissa

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ottanut keskiviikkona pikaviestipalvelu Twitterissä jyrkän kannan transihmisten oikeuteen palvella maan asevoimissa.

Hänen mukaansa transihmiset eivät voi osallistua missään muodossa Yhdysvaltojen asevoimiin. Trump perustelee näkemystään transihmisistä aiheutuvilla lääketieteellisillä kuluilla ja häiriöillä.

Trumpin linjaus on täyskäännös presidentti Barack Obaman kaudella liikkeelle lähteneestä lakialoitteesta, joka olisi toteutuessaan sallinut transihmisten palvella avoimesti asevoimissa. Viime kuussa Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis ilmoitti, että tämän suunnitelman toimeenpanoa tullaan siirtämään.

Transihmiset ovat muun muassa transsukupuolisia ja muunsukupuolisia ihmisiä, joiden syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän kokemustaan.

– Konsultoituani kenraaleitani ja sotilasasiantuntijoita annan tiedoksenne, että Yhdysvaltojen hallitus ei hyväksy tai salli, että transsukupuoliset henkilöt palvelevat missään ominaisuudessa Yhdysvaltojen asevoimissa. Meidän asevoimiemme täytyy keskittyä selkeään ja ylivoimaiseen voittoon, eikä sitä voida rasittaa suunnattomilla lääketieteellisillä kuluilla ja häiriöillä, jotka transukupuoliset ihmiset asevoimissa toisivat mukanaan, presidentti Donald Trump twiittasi.

Jutussa on käytetty lähteenä CNN:ää.

Näin seuraat Putinin huomista vierailua Punkaharjulla ja Savonlinnassa

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee huomenna torstaina Suomessa presidentti Sauli Niinistön vieraana. Yle seuraa vierailua kaikissa välineissä.

Ylen TV1-kanavalla alkaa erikoislähetys presidenttien tapaamisesta kello 15.10. Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa kello 15.30. Lähetyksen juontaa Jussi-Pekka Rantanen. Lähetystä voi seurata myös Ylen verkkosivuilla.

Radio Suomi lähettää tiedotustilaisuuden suorana. Tapaamista ennakoidaan Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa kello 14.03 alkaen.

Verkkosivuilla näytetään lisäksi suora lähetys Putinin koneen laskeutumisesta Savonlinnan lentokentälle. Koneen pitäisi ennakkotietojen mukaan laskeutua kello 13.30. Aikataulumuutokset ovat mahdollisia.

Verkkosivuilla on käynnissä vierailusta myös hetki hetkeltä -seuranta.

Tapaamisen jälkeen presidentit matkustavat höyrylaivalla Savonlinnaan, jossa kaupunki järjestää heille juhlaillallisen. Niinistö ja Putin siirtyvät sen jälkeen Olavinlinnaan, jossa alkaa kello 19 Bolshoi-teatterin Jolanta-oopera.

Vierailun käsitellään illalla television ja radion uutislähetyksissä sekä verkkosivuilla.

Lue myös:

Putinin onnittelukäynnillä puhutaan kaupasta ja Itämerestä – Ainakin Niinistö hyötyy tapaamisesta

Puutulleista pakolaisiin: Mistä Suomi ja Venäjä ovat keskustelleet 2000-luvulla?

Putin panttaa ilmoitusta jatkokaudestaan – "Kampanja keskittyy viholliskuvan vahvistamiseen"

Putinin yksityiselämä, omaisuus ja vapaa-aika yhä suuria kysymysmerkkejä – mutta mitä niistä tiedetään?

Juonittelua, happohyökkäyksiä, itsemurhia – nämä skandaalit ovat värittäneet Suomessa vierailevaa venäläistä Bolshoi-teatteria

Ruotsissa hallituskriisi: Pääministeri Löfveniltä odotetaan ilmoitusta, hallitus saattaa jopa kaatua tänään

Ruotsin hallituskriisi kärjistyy. Oikeisto-opposition ilmoitettua epäluottamuslauseen nostamisesta Ruotsissa odotetaan ilmoitusta pääministeri Stefan Löfveniltä, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.

Yhden SVT:n lähteen arvion mukaan ei ole mahdotonta, että koko hallitus kaatuisi – jopa jo tämän päivän aikana.

– Kyllä, on ehdottomasti potentiaalinen riski, että pääministeri Löfven ilmoittaa erostaan, lähde sanoo.

Useita ministereitä on kokoontunut Rosenbadin hallitusrakennukseen, heidän joukossaan ulkoministeri Margot Vallström.

Ruotsin oikeisto-oppositio ilmoitti keskiviikkona aamupäivällä nostavansa epäluottamuslauseen kolmea sosialidemokraattiministeriä vastaan. Epäluottamuslauseella on hyvät mahdollisuudet läpimenoon, sillä sille on aiemmin luvattu tukea muistakin puolueista. Esimerkiksi Ruotsidemokraatit on ilmoittanut tukevansa epäluottamuslausetta.

Epäluottamuslauseen syynä on suuri tietovuoto Ruotsin kuljetushallituksesta.

Yle seuraa tilannetta.

Lue myös:

Ruotsin oppositio: Maan turvallisuus vaarannettu – epäluottamuslause kolmea ministeriä vastaan

EU on huolissaan usien Venäjä-pakotteiden vaikutuksista Euroopan energiahankkeisiin – Nord Stream 2 voisi olla kohteena

EU:n komissio sanoi keskiviikkona olevansa huolissaan Yhdysvaltojen edustajainhuoneen hyväksymien uusien Venäjän vastaisten talouspakotteiden vaikutuksista. Pakotteet menevät seuraavaksi Yhdysvaltain senaatin käsittelyyn.

Pakotteet voivat vaikuttaa Euroopan energiariippumattomuuteen, sanotaan komission tiedotteessa.

Komissaarit keskustelivat kaavailluista pakotteista Brysselissä. Tiedotteen mukaan komissio on myös valmis vastatoimiin, jos Yhdysvallat ei ota eurooppalaisten etua huomioon.

Julkisuudessa on arvioitu, että pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa Saksan ja Venäjän yhteiseen Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen. Asiasta kirjoittaa esimerksi New York Times -lehti. Nord Stream vie venäläistä maakaasua Itämeren ali Saksaan.

– Pakotteet voivat vaikuttaa EU:n energiatuotannon hajauttamisen kannalta olennaisiin hankkeisiin, kuten Baltian maiden nestekaasuprojektiin LNG:hen, sanotaan komission lausunnossa.

Saksa varoittaa Yhdysvaltoja käyttämästä pakotteita politiikan tekoon

Myös Saksa on varoittanut Yhdysvaltoja. Saksan ulkoministeriön edustaja sanoo, että Yhdysvallat ei saisi käyttää mahdollisia uusia pakotteita talouspolitiikan välineenä.

Saksa sanoo lisäksi, että se haluaa tehdä yhteistyötä uusia pakotteita ajavan Yhdysvaltojen hallinnon kanssa.

Pakotteet kohdistuisivat tiettävästi muun muassa yhtiöihin, jotka auttavat kehittämään ja ylläpitämään Venäjän vientiin tarkoitettuja kaasuputkia.

Myös Venäjä varoitti keskiviikkona mahdollisten uusien pakotteiden vaikutuksista Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteisiin.

Lähteet: Reuters, AFP, TASS

EU-komissio lupaa aloittaa toimet Puolaa vastaan heti, jos Puola erottaa tuomareita

EU-komissio heilutti haaleaa keltaista varoituskorttia Puolalle keskiviikkona oikeusuudistusasiassa. Ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ilmoitti, että Puolalle on lähetetty kehotus noudattaa EU-maiden yhteistä oikeusvaltioperiaatetta.

Käytännössä EU ei katso Puolaa hyvällä, jos se erottaa korkeimman oikeuden tuomareita.

– Olemme nyt lähettäneet viestimme, odotamme vastausta ja toimimme sen mukaan, Timmermans sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Puolalle on annettu kuukausi aikaa reagoida komission suosituksiin.

Toimet voivat alkaa jo pian

Timmermansin mukaan vastatoimet voidaan kuitenkin aloittaa jo kuukauden aikana, jos tilanne niin vaatii.

Tämä tarkoittaa sitä, että EU-komissio aikoo välittömästi käynnistää toimet pidättääkseen Puolan äänioikeuden EU:n ministerineuvostossa, jos Puola erottaa tuomareita tai pakottaa heitä eläkkeelle.

– Kaikki EU-kansalaisilla on oikeus itsenäisiin tuomareihin, jotka eivät toimi ministerin puhelinsoiton perusteella, Timmermans painotti.

Komissio on myös päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan mahdollisesta EU-lain loukkaamisesta, eli EU käytännössä lähettää huomautuskirjeen Puolan hallitukselle. EU:n huolena on, että sukupuolien yhdenvertaisuus on uhattuna lain takia, joka määrittelee nais- ja miestuomareille eri eläkeiän.

Komission toiveena on, että edistystä asiassa on tapahtunut syyskuuhun mennessä.

– Käsi on ojennettu puolalaisille dialogia varten, Timmermans totesi.

Puolalla oikeus uudistukseen

Timmermans sanoi, että Puolalla on oikeus uudistaa oikeuslaitostaan.

– Pyydämme vain että se tehdään Puolan perustuslain ja EU:n perustamissopimuksen mukaisesti, hän totesi.

Hallituksen vastaiset mielenosoittajat kantavat käsissään kylttejä Puolassa.
Mielenosoittajat vastustivat Puolan hallitusta Lublinissa 22. heinäkuuta.Wojciech Pacewich / EPA

Puolan presidentti allekirjoitti tiistaina parlamentin hyväksymän lain, joka antaa oikeusministerille valtuudet irtisanoa ja nimittää alempien tuomioistuinten puheenjohtajia.

Presidentti lähetti sen sijaan takaisin parlamentin alahuoneeseen lain, joka olisi antanut oikeusministerille oikeuden irtisanoa korkeimman oikeuden tuomarit ja valita tilalle uudet, sekä lain, joka olisi lisännyt poliitikkojen määräysvaltaa tuomarinimityksissä.

Lait kuuluvat kansallismielisen ja oikeistolaisen Laki ja oikeus -puolueen ajamaan oikeusuudistukseen. Komission mukaan kaikki lait, myös presidentin hyväksymä, muodostavat uhan oikeusvaltiolle.

Lue myös:

Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajan Sampo Vaarakallion raportti Varsovasta: Puolan lakimuutoksia vastustavat pysyvät kaduilla – "Olemme matkalla totalitarismiin"

Putin panttaa ilmoitusta jatkokaudestaan – “Kampanja keskittyy viholliskuvan vahvistamiseen”

MOSKOVA Venäjällä on odotettu malttamattomasti presidentti Vladimir Putinin virallista ilmoitusta siitä, pyrkiikö hän jatkokaudelle.

Viime perjantaina, vierailullaan lasten koulutuskeskus Siriuksessa Sotšissa Putin jälleen kerran pidättäytyi kertomasta suunnitelmistaan.

– En ole vielä päättänyt, lähdenkö presidentin virasta vai en, Putin vastasi hänelle esitettyyn kysymykseen siitä, mitä hän aikoo tehdä presidenttiyden jälkeen.

Monien mielestä lasten kysymyksiin keskittynyt kolmetuntinen suora lähetys oli jo osa Putinin epävirallista vaalikampanjointia.

Teini-ikäisten aktiivinen osallistumisen opposition viimeaikaisiin mielenosoituksiin on pakottanut Kremlin kiinnittämään huomiota aiempaa enemmän lapsiin ja nuoriin. Siksi myös tulevien presidentinvaalien teemaksi on arveltu nuorisoa ja tulevaisuutta.

Kampanja keskittynee yhteiseen viholliseen

Moskovan talouskorkeakoulu HSE:n professori Nikolai Petrov pitää muiden asiantuntijoiden tapaan Putinin osallistumista maaliskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin käytännössä varmana.

Sen sijaan 17 vuotta vallassa olleen Putinin vaalikampanjan hän uskoo keskittyvän enemminkin viholliskuvan vahvistamiseen kuin valoisan tulevaisuuden maalailuun.

– Rakentava, talousuudistuksia tarjoava kampanja olisi pitänyt jo polkaista käyntiin, sillä se vaatii enemmän aikaan. Uskon, että kampanjassa keskitytään lännenvastaisiin tunnuslauseisiin ja siihen, kuinka Venäjä on noussut polviltaan, Petrov arvioi.

Samaa viestittää myös Venäjän duuman päätös vaalipäivästä. Presidentinvaalit pidetään Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivänä.

Mies ruudullisessa, lyhythihaisessa kauluspaidassa seisoo jalkakäytävällä.
Moskovan talouskorkeakoulun professorin Nikolai Petrovin mukaan ei ole sattumaa, että vaalipäivä on duuman päätöksellä Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivä.Erkka Mikkonen / Yle

Tavoitteena ylivoimainen voitto rehdeissä vaaleissa

Poliittisen maantieteen tutkimusta johtavan Petrovin mukaan Putinin ilmoitus viipyy, koska Kremlissä ei ole vielä päästy yksimielisyyteen siitä, miten vaaleissa olisi parasta toimia.

Tärkeintä on saada vaalit näyttämään rehellisiltä kansanvaaleilta. Putinin uudelleenvalinnan tulee korostaa kansan yhtenäisyyttä ja yksimielistä tukea vahvalle johtajalle.

Petrovin mukaan autoritäärisessä järjestelmässä on myös tärkeää, että mielipidetutkimusten korkea kannatus realisoituu vaaleissa.

– Kyselyitä selvästi matalampi kannatus vaaleissa antaa vaikutelman siitä, että jossain on epäonnistuttu ja koko järjestelmää uhkaa vajoaminen. Tämä voi johtaa hallitsemattomaan luisuun, Petrov sanoo.

Ongelmaksi koituukin se, miten varmistaa ylivoimainen voitto Putinille, mutta samalla antaa vaikutelma rehdeistä vaaleista.

En ole vielä päättänyt, lähdenkö presidentin virasta vai en. Vladimir Putin

Vladimir Putin istumassa kahden lettipäisen tytön välissä.
Presidentti Vladimir Putin vieraili lahjakkaiden lasten koulutuskeskuksessa Sotšissa heinäkuun puolivälissä.Alexey Nikolsky / EPA

Mitä tehdä opposition ehdokkaalle?

Putinia voimakkaasti kritisoiva Aleksei Navalnyi on tällä hetkellä ainoa, joka tekee aktiivista presidentinvaalikampanjaa. Navalnyi on avannut ympäri Venäjää yli viisikymmentä kampanjatoimistoa.

Venäjän keskusvaalilautakunta on ilmoittanut, ettei Navalnyia voi rekisteröidä ehdokkaaksi tämän saaman rikostuomion takia.

Oppositiopoliitikko pitää tuomiota poliittisena. Navalnyi on kuitenkin jatkanut kampanjointiaan ja vedonnut Venäjän perustuslain takaavan hänelle oikeuden osallistua vaaleihin.

Viranomaiset ovat häirinneet voimakkaasti Navalnyin kampanjointia. Moskovan talouskorkeakoulun professori Nikolai Petrov ei kuitenkaan usko, että Navalnyin kohtalosta on tehty vielä lopullista päätöstä.

– Askelia Navalnyin eristämistä kohtaan jo otettu, mutta vangitseminen tekisi hänestä jonkinlaisen kansallisen sankarin. Vapaalla ollessaan Navalnyi on taas ollut hyvin aloitteellinen ja saanut voittoja Kremlistä reagoimalla asioihin nopeasti, Petrov arvioi.

Lue myös oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin henkilökuva: Populisti ja korruptioaktivisti haastaa taas Vladimir Putinin – "Vaarallinen Kremlille"

EU-tuomioistuimelle suositus: Unkarin ja Slovakian täytyy hyväksyä turvapaikanhakijoiden siirrot

Unkarin ja Slovakian valitus turvapaikanhakijoiden siirrosta EU:n sisällä pitäisi hylätä, suosittelee EU-tuomioistuimen julkisasiamies.

EU-maat sopivat toissa vuonna, että 160 000 Kreikkaan ja Italiaan tullutta turvapaikanhakijaa sijoitetaan uudelleen EU:n sisällä tämän vuoden syyskuuhun mennessä. Tarkoituksena oli helpottaa Etelä-Euroopan maihin kohdistuvaa painetta.

Unkari ja Slovakia ovat pitäneet päätöstä laittomana ja suhteettomana. Ne vaativat EU-tuomioistuimelta, että päätös kumotaan.

Julkisasiamies Yves Bot suosittaa nyt tuomioistuimelle, että vaatimus hylätään. Tuomioistuin noudattaa ratkaisuissaan usein julkisasiamiehen näkemystä.

– Kiistelty päätös auttaa helpottamaan Italian ja Kreikan turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvaa huomattavaa painetta kesän 2015 siirtolaiskriisin jälkeen… ja on siksi tarkoituksenmukainen tavoitteen saavuttamiseksi, Bot sanoo.

Monet Itä-Euroopan maat ovat kieltäytyneet noudattamasta taakanjaoksikin kutsuttua siirtojärjestelyä. EU-komissio ilmoitti kesäkuussa aloittavansa rikkomismenettelyn Unkaria, Puolaa ja Tshekkiä vastaan, koska ne eivät ole tehneet omaa osaansa turvapaikanhakijoiden sijoittamiseksi.

Tähän mennessä vain noin 24 000 ihmistä on saatu sijoitettua EU:n sisällä, ilmenee tiedoista, joita EU:n komission odotetaan julkaisevan keskiviikkona.

Lähteet: Reuters, AFP, STT

Tutkimus: Keskustelu saa aivot aaltoilemaan samaan tahtiin

Kun kaksi ihmistä keskustelee, heidän aivoaaltonsa alkavat noudattaa samaa rytmiä, kertoo Baskimaan aivo- ja kielitutkimuksen keskuksessa BCBL:ssä tehty tutkimus. Se on luettavissa englanniksi Scientific Reports -lehdestä.

Tahdistuminen tapahtuu, vaikka keskustelijat ovat toisilleen ventovieraita. Tulos näkyi aivokuvissa niin selvänä, että tutkijat pystyivät sanomaan pelkästään niiden perusteella, ketkä kaksi koehenkilöistä olivat juttusilla keskenään.

Jonkinasteista tahdistumista on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa, mutta niissä syyksi on päätelty kuulijan aivojen reaktio puheen sisältöön.

Baskitutkijoiden mukaan yhteydessä on kuitenkin kyse jostakin enemmästä, joka liittyy suoraan siihen, että kaksi ihmistä on tekemisissä keskenään. Näyttää melkein siltä, kuin aivot tekisivät yhteistyötä kommunikaatioyhteyden luomiseksi, he sanovat.

Puhujat eivät nähneet toisiaan

Toisilleen tuntemattomat koehenkilöt keskustelivat kaksittain, mutta väliverho esti heitä näkemästä kumppaniaan. Koe siis perustui pelkkään ääneen. Koehenkilöiden päähän kiinnitetyt anturit mittasivat aivosähkökäyrää eli EEG:tä.

Keskusteltaviksi annettiin yleisiä aiheita, muun muassa musiikki, matkailu ja urheilu. Puhujan ja kuuntelijan roolit vuorottelivat.

Lopuksi tutkijat tarkistivat, kuinka hyvin koehenkilöt olivat keskittyneet puheen sisältöön. Nämä antoivat 30 kysymykseen yli 90-prosenttisesti oikeat vastaukset.

Apua kommunikaatiovaikeuksiin.

Nämä tulokset saattavat olla avaintietoa ihmisten välisten suhteiden ja kielen ymmärtämisessä, sanoo Jon Andoni Duñabeitia espanjalaiselle tiedeuutistoimistolle SINC:lle.

Yhteyden osoittaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, ja ratkaisemattomia kysymyksiä on yhä paljon, myöntää Alejandro Pérez, toinen tutkimuksen tekijöistä. Silti hän pitää käytännön sovellutusten mahdollisuuksia valtavina.

– Kommunikaatiovaikeudet ovat arkipäivää. Aiomme ottaa havainnostamme irti kaiken mahdollisen niiden helpottamiseksi, Pérez sanoo.

Hyötyä voi tutkijoiden mukaan koitua myös puhevioista kärsiville ja kenties myös vieraita kieliä opiskeleville. Seuraavaksi aiotaankin selvittää, tapahtuuko aivoaaltojen tahdistumista silloinkin, kun keskustelu käydään muulla kuin äidinkielellä.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater