Analyysi: Ranskan ja Saksan EU-kaavailut uhkaavat yllättää Sipilän prosessikaavion

BRYSSEL Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin ensimmäinen ulkomaanmatka Berliiniin tuotti odotetun uutisen: Saksa ja Ranska alkavat yhdessä työstää uudistusohjelmaa EU:lle. Uusi presidentti, uusi alku perinteiselle yhteistyölle, jonka varaan koko unioni on aikanaan perustettu.

Odottamatonta tapaamisessa oli, miten pitkälle menevään muutokseen Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel näyttävät olevan valmiita. Merkel sanoi, että Saksalle sopii vaikka unionin perussopimusten muuttaminen, jos uudistusten toteuttaminen sitä vaatii. Macron oli samaa mieltä.

Perussopimus on kuivaa EU-käsitteistöä, mutta välineenä tulenarka. Viimeisin, Lissabonin perussopimus saatiin voimaan kahdeksan vuotta sitten pitkällisen ruljanssin jälkeen, kun se oli ensin torjuttu kolme kertaa kansanäänestyksissä Ranskassa, Hollannissa ja Irlannissa.

Tämä tapahtui ennen eurokriisiä ja kansallismielisen populismin nousua. Nyttemmin mielipideilmasto on kehittynyt siihen suuntaan, että perussopimusten neuvotteleminen uudelleen voisi altistaa unionin hajottaville voimille. Esimerkiksi Puola ja Unkari haluaisivat muuttaa sopimuksia päinvastaiseen suuntaan kuin Saksa tai Ranska, jotka hakevat tiiviimpää yhteistyötä.

Siksi on yllättävää, että Merkel sanoi Macronin rinnalla olevansa valmis isompiinkin muutoksiin. Hänen valtiovarainministerinsä Wolfgang Schäuble on aiemmin suhtautunut penseästi ajatukseen sopimusten avaamisesta.

Idean on ennalta torjunut myös Suomi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toi maaliskuun huippukokoukseen prosessikaavion, jossa Suomen linja on vihreällä merkitty "keskitien unioni". Sen yläpuolella on punaisella merkitty nuoli, joka ei Suomelle käy. Se pitää sisällään perussopimusmuutokset ja esimerkiksi rahaliiton luonteen merkittävän muuttamisen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitteli EU-kaaviotaan Brysselissä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitteli EU-kaaviotaan Brysselissä.Petri Raivio / Yle

On mahdollista, että Sipilän hallituksen kausi ehtii päättyä ennen kuin puheet mahdollisista perussopimuksen muutoksista muuttuvat konkreettisiksi ehdotuksiksi, joihin jäsenmaiden pitäisi ottaa kantaa. Merkel valitaan hyvin todennäköisesti uudelle kaudelle syyskuussa. Hänellä on sitten neljä vuotta aikaa toteuttaa visioitaan yhdessä Macronin kanssa.

Keskustelu esimerkiksi euroalueen yhteistyön syventämisestä alkaa kuitenkin pian. EU:n komissio julkaisee visioitaan aiheesta jo lähiviikkoina. Saksan ja Ranskan näkemys kuullaan viimeistään Saksan vaalien jälkeen.

Voi olla, että ehdotukset osuvat prosessikaavion punaiselle puolelle, jota Sipilä esitteli maaliskuun huippukokouspöydässä vieressään istuneelle Angela Merkelille. Toisaalta Suomi ei ole ainoa maa, jolle Merkelin ja Macronin visiot saattavat aiheuttaa nikottelua.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and