Kansalaiset jonottivat kirkkoon hyvästelläkseen Koiviston – “Tässä tulee päätökseen kokonainen aikakausi”

Helsingin keskustaan on arvioitu kokoontuvan sata tuhatta ihmistä hyvästelemään presidentti Mauno Koivistoa, joka siunataan tuomiokirkossa ja saatellaan sitten Hietaniemen hautausmaalle.

Pari sataa ihmistä jonotti ennen siunaustilaisuutta Senaatintorilla kirkkoon, jossa oli paikkoja kutsuvieraiden lisäksi myös yleisölle. Mustapukuisessa joukossa seissyt helsinkiläinen Juhani Laine sanoi haluavansa olla mukana poikkeuksellisissa valtiollisissa hautajaisissa.

– Koivisto oli presidenttinä Suomen merkittävissä vaiheissa, joissa maamme asemoitui harmaalta alueelta pysyvästi länteen. Koivistolla oli siinä merkittävä osuus, Laine sanoi.

Pirjo Lindqvist
Pirjo LindqvistMinna Rinta-Tassi / Yle

Espoolainen Pirjo Linqvist kertoi pyrkivänsä kirkkoon kunnioittamaan Koiviston muistoa, koska tapahtuma on historiallinen. Ohjelmasta hän ennakoi harrasta ja musiikkiesityksistä kauniita.

– Koivisto jäi mieleen rauhallisena ja luotettavana isänmaan johtajana, Lindqvist sanoi.

Peter Pihlström
Peter PihlströmMinna Rinta-Tassi / Yle

Kirkkonummelainen Peter Pihlström kuvasi Koivistoa hyvin ainutlaatuiseksi henkilöksi, jonka koko elämä kytkeytyi Suomen historiaan.

– Hänhän oli melkein saman ikäinen kuin itsenäinen Suomi. Tässä tulee päätökseen kokonainen aikakausi.

Pihlström viittasi Koiviston omaan kommenttiin – "elämme hyvin mielenkiintoisia aikoja" – ja hänen virkakauteensa osuneeseen Neuvostoliiton hajoamiseen ja muihin suuriin mullistuksiin.

Pihlstömin mielestä Koivisto selviytyi vaikeista ajoista hyvin. Valitettavana hän kuitenkin piti Koiviston lausuntoa, jonka mukaan oli suotavaa, että Baltian maat säilyisivät osana Neuvostoliitoa.

– Olisi pitänyt korostaa, että se oli silloin niiden etujen mukaista. Tiedämme, että Koivistolla oli kaksijakoinen politiikka tässä suhteessa ja hän tietenkin toivoi niiden itsenäisyyttä.

Kerttu Kolari
Kerttu KolariMinna Rinta-Tassi / Yle

Kerttu Kolarin toi paikalle paitsi valtiollisten hautajaisten ainutlaatuisuus, niin myös se, että Suomi viettää tänä vuonna satavuotista itsenäisyyttään.

– Olen syntynyt vuonna 1960. Koivistoon asti presidenttinä oli aina Kekkonen. Tuntui oudolta, että presidentillä oli muu nimi, muistelee Kolari.

Koiviston valinta liittyy Kolarilla aikuistumiseen. Muistot Koivistosta ovat hyviä, vaikka vain median kautta saatuja.

– Hänestä välittyi sympaattinen kuva, Kolari sanoi.

Lotta Kortesalmi ja Sanna Erkkilä
Lotta Kortesalmi (vas.) ja Sanna Erkkilä Minna Rinta-Tassi / Yle

Myös Lotta Kortesalmi sanoi tulleensa paikalle tilaisuuden harvinaisuuden vuoksi ja halusta osoittaa kunnioitusta edesmenneelle presidentille.

Omia muistoja Koivistosta nuorella naisella ei ollut, mutta hänestä oli puhuttu koulun historiantunneilla. Kortesalmi hänen ystävänsä Salla Erkkilä olivat heti päättäneet pyrkiä siunaustilaisuuteen.

– Tykkäämme molemmat tosi paljon historiasta. Tämä on meille iso asia, Erkkilä sanoi.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and