Keinohedelmöitetyt vaativat dna-testejä Hollannissa – Klinikan tohtorin epäillään käyttäneen omia siittiöitä

Hollantilaisen lapsettomuusklinikan johtajan epäillään syyllistyneen vakaviin virheisiin. 89-vuotiaana kuollut tohtori Jan Karbaat johti lapsettomuusklinikkaa Rotterdamissa.

Hänen epäillään siirtäneen omia siittiöitään lapsettomuudesta kärsiville naisille IVF-hedelmöityksessä eli niin kutsutussa koeputkihedelmöityksessä tai inseminaatiolla eli keinohedelmöityksellä. Hänen uskotaan saaneen jopa 60 biologista lasta.

Hedelmöityshoitoja saaneet naiset kertovat Algemeen Dagbladissa, että Karbaat saattoi poistua toiseen huoneeseen ja palata "tuoreen siemennesteen" kera.

Karbaatin väitetään lisäksi väärentäneen rekistereitä ja kuvauksia siemennesteen luovuttajista. Klinikka suljettiin vuonna 2009.

Nyt 23 luovutetuista siittiöistä alkunsa saanutta lasta perheineen vaatii tuomioistuimelta dna-testejä Karbaatin jäämistön esineistä. Poliisi takavarikoi viime viikolla Karbaatin kotoa 27 esinettä, kuten hammasharjan ja nenäkarvatrimmerin.

Toinen vaihtoehto olisi ollut vaatia Karbaatin avioliitossaan saamilta lapsilta dna-näytteitä tai kaivaa vainajan ruumis esille dna-testejä varten.

Karbaatin leski katsoo, ettei epäilyistä tapahtumista ole todisteita, eikä edes varmuutta siitä, että kaikki kanteeseen osallistuneet ovat koskaan saaneet hoitoa hänen miehensä klinikalla.

Tuomiota odotetaan kesäkuun 2. päivä.

“Hän piti toimiaan jalona”

Hollantilaiselle Algemeen Dagblad -päivälehdelle haastattelun antanut Moniek Wassenaar (36) sai alkunsa lapsettomuushoidoilla. Wassenaar tapasi Karbaatin vuonna 2010 ja uskoo tämän olleen hänen biologinen isänsä. Varmuutta ei kuitenkaan saada ilman dna-testejä.

– Tämä tuntuu samalta kuin oikein huonon elokuvan loppu. On hullua, että hän ei ole enää täällä vastaamassa kysymyksiin. Hän on vienyt salaisuudet mukanaan hautaan, sanoo Wassenaar.

Wassenaar kertoo Karbaatin olleen ylpeä teostaan.

– Hän kertoi olevansa terve ja älykäs, joten hän saattoi antaa maailmalle geenejään. Hän piti sitä tavallaan jalona, ei tuntunut lainkaan käsittävän eettisiä puolia asiassa ja vähätteli vaikutusta hoidoilla syntyneisiin lapsiin, kertoi Wassenaar Algemeen Dagbladin haastattelussa.

Luovutetuista sukusoluista syntyneiden lasten halu tietää

Hollannissa on rekisteröity sukusolujen luovuttajat vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen luovuttaminen tapahtui nimettömästi.

Itsekin luovutetusta siittiöstä alkunsa saanut Ties van der Meer (38) kertoo NRC Handelsbladin haastattelussa siitä tuskasta, mitä hän itse tunsi miettiessään biologisia juuriaan.

– Teini-iässä tulivat kysymykset. Kuka olen? Mistä olen peräisin? Miltä näytän vanhempana? Ymmärsin, että olemassa on varmasti myös velipuolia ja sisarpuolia.

Nyt Ties van der Meer johtaa Donorkind-säätiötä, joka edustaa luovutetuista sukusoluista alkunsa saaneita lapsia ja heidän perheitään. Donorkind-säätiö on yhdessä Defence for Children -järjestön kanssa mukana kanteessa Karbaatin omaisia vastaan.

Kun laki muuttui 2004, Hollannissa käytiin keskustelua siitä, vaikuttaako sukusolujen luovuttajien luovutushaluihin se, että heidän tietonsa rekisteröidään ja lapsilla on oikeus saada tiedot biologisesta isästään tai äidistään. Pelottaako ajatus mahdollisesti vuosien päästä ilmaantuvasta biologisesta lapsesta?

– Koska haluan tietää isästäni, seisonko toisten ihmisten lapsihaaveiden tiellä? Jos he eivät saa lasta siksi, että luovuttajia ei ole tarpeeksi. Tai eivät uskalla hankkia lasta luovutetuilla soluilla, koska pelkäävät biologisen isän tunkevan kuvioihin, pohti van der Meer.

Hän ryhtyi itsekin siemennesteen luovuttajaksi, osin koska halusi kokea jotain, mitä hänen biologinen isänsäkin oli kokenut. Mutta nyt luovuttaja siis rekisteröidään. Hänen siittiöistään on saanut alkunsa 12 lasta.

– Lapset voivat etsiä minut käsiinsä. Heillä on luovuttaja, joka ymmärtää, millaista se on.

Kyse ei ole pelkästään tunnetason ongelmista, jos biologisia juuriaan ei tunne. Van der Meer pitää Karbaatin klinikkaa yhtenä pahimmista, mutta muuallakin tehtiin virheitä:

– Monilla klinikoilla on ollut mafiamaista touhua. Lääkärit ovat käyttäneet omaa siemennestettään tai sekoittaneet siemennesteitä lisätäkseen raskauden todennäköisyyttä.

Niitä naisia huijattiin, jotka olisivat halunneet kaksi lasta samalta luovuttajalta. Arkistoja ei pidetty, hallinto oli hutiloivaa.

– Luovuttajia ei tutkittu ja jos miehet halusivat jälkikäteen informoida biologisia lapsiaan ilmi tulleista periytyvistä sairauksista, se oli mahdotonta. Ei ollut tietoa, keille tieto olisi pitänyt välittää, selittää van der Meer.

Suomessa luovuttajat on rekisteröity vuodesta 2007

Suomen hedelmöityshoitolaki muuttui vuonna 2007. Nykyään siemennesteen ja munasolujen luovuttajat rekisteröidään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ylläpitämään rekisteriin.

Henkilötiedot voidaan luovuttaa hoidon tuloksena syntyneelle henkilölle hänen täytettyään 18 vuotta, jos hän itse niin toivoo. Lapsen vanhemmilla ei ole oikeutta saada tietoja.

Luovuttajilla ei ole oikeudellisia velvoitteita syntyviä lapsia kohtaan. Luovuttaja voi asettaa ehtoja sukusolujensa käyttämiselle esimerkiksi naispareille tai yksineläville naisille.

Hedelmöityshoitoja antavat klinikat pitävät luovuttajan yläikärajana 40 tai 45 vuotta.

Lakimuutos vähensi sukusolujen luovuttajien määrää kolmanneksella.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and