Kuntatyöntekijät päättävät valtuustoissa – “Esteellisyyssäännösten tulkinnassa on usein väljyyttä”

Valtuustot uusiutuivat kuntavaaleissa niin, että lähes puolet valtuutetuista on uusia. Mutta yksi on ja pysyy: kuntapuolueen valta.

Tilastokeskuksen tausta-analyysin mukaan valtuutetuista käy kunnalla töissä 37 prosenttia, kun vuosikymmen sitten kunnan palkolliset täyttivät 30 prosenttia valtuustopaikoista.

Johtavia kuntatyöntekijäpuolueita ovat SDP ja vihreät.

Suurten kuntien valtuustopaikoista lähes puolet, 47 % on miehitetty kunnan palkansaajilla. Tämä ei kummastuta Tampereen yliopiston kuntatutkijaa Jenni Airaksista. Kunnan työntekijät ovat hänen mukaansa kiinnostuneita kunnastaan yleisemminkin.

– Toisaalta se voi kertoa myös siitä, että se porukka kaventuu, joka toteuttaa julkista hallintoa päätöksentekijöinä ja työntekijöinä.

Myös valtion palkansaajat käyttävät kunnan valtaa

Julkisen sektorin asemaa valtuustosaleissa lisäävät myös valtion palkansaajat. Valtuutetuista 7,5 %:a on valtion töissä.

Julkisen sektorin asema korostuu, mitä suuremmasta kunnasta on kyse. 50 000–99 999 asukkaan kunnissa lähes 60 prosenttia valtuutetuista nostaa palkkapussinsa julkiselta puolelta.

Yksityiselta työnantajalta elantonsa saa reilu kolmannes valtuutetuista. Yrittäjiä valtuustosaleissa on viidennes valituista.

Kuntaveronmaksajan kannalta asetelma herättää epäluuloja. Jos puolet valtuustosta saa palkkansa kunnalta, kuinka järkeviä päätöksiä se pystyy tekemään?

Jääviyspykäliä tulkitaan joskus väljästi

Valtuutetun pitäisi ymmärtää jäävät itsensä, eikä osallistua päätöksentekoon silloin, kun kyseessä on oman työpaikan tai oman organisaation etu. Tätä ymmärrystä ei aina ole.

Jenni Airaksinen
Jenni AiraksinenJonne Renvall

– Esteellisyyssäännösten tulkinnassa on usein joskus liiallista väljyyttä. Ei ymmärretä kuinka selkeästi pitäisi jäävätä itsensä tietyistä asioista, sanoo kuntatutkija Airaksinen.

Hän on törmännyt kiusallisiin esimerkkeihin, jossa luottamusmiesasemaa käytetään väärin.

Airaksisen mielestä on tärkeintä tehdä kunnissa selväksi, mitä luottamusmiesasema tarkoittaa ja mitä toisaalta merkitsee olla töissä vai virassa kunnalla. Miten esimerkiksi opettaja päättää kouluverkosta?

– Eettisen koodiston sisäistäminen on tärkeämpää kuin se, että täytyy joka kerta huomauttaa esteellisyyspykälistä. Joissakin kunnissa se toimii, joissakin olisi vielä paljon parannettavaa, Airaksinen sanoo.

Liika tieto hankaloittaa päätöksentekoa

Valtuutettu ei pääse helpolla, vaikka eettiset koodit olisi sisästetty ja jääviyspykälät hallussa.

Jos valtuutettu tuntee kuntansa ongelmat oman työnsä kautta, päätöksenteko saattaa tuottaa tuskaa.

– On ymmärrettävää, että päätöksenteko on vaikeaa, jos on itse töissä päiväkodissa tai koulussa ja näkee mitä seuraa, jos yksiköitä lakkautetaan tai työntekijöitä vähennetään. Silloin se perustuu tietoon ja ymmärrykseen, eikä punaniskaiseen oman edun tavoittelemiseen tai etujen ajamiseen, kuntatutkija Jenni Airaksinen sanoo.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and