Moni lisää liikuntaa, harva alkaa juopotella – eläkkeelle jääminen muuttaa elintapoja

Suomalaisten suuret ikäluokat eläköityvät vauhdilla. Vuosittain työelämästä lähtee noin 60 000 ihmistä.

Turun yliopiston Aktiivisena eläkkeelle –tutkimuksessa seurataan 6 000 kunta-alan työntekijää eri puolilla maata useamman vuoden ajan juuri eläköitymisen kynnyksellä ja sen jälkeen.

Tarkemmin elintapojen, terveyden ja toimintatapojen muutoksia arvioidaan 300 varsinaissuomalaiselta, joiden kuntoa seurataan eri mittauksilla.

– Heiltä otetaan verinäytteitä ja hiusnäytteitä. Teemme heille kuntotestit ja lisäksi heidän kognitio eli muistitoimintoja ja verisuonitoimintoja tutkitaan syvällisemmillä mittausmenetelmillä, kertoo akatemiatutkija Sari Stenholm.

Vuonna 2013 alkaneesta seurannasta on jo saatu alustavia tuloksia.

– Liikunta lisääntyy, ihmiset alkavat nukkua paremmin, mutta sitten voi olla myös haasteita siinä arjessa eli ne sosiaaliset verkostot muuttuvat. Joillakin voi olla haastavampaa, miten luoda uusia kontakteja kun työkaverit jäävätkin sinne työpaikalle, selostaa Sari Stenholm.

Eläkeläispariskunta poimii kirsikoita.
AOP

Kunta-alan henkilöstöstä löytyy suorittavaa työtä tehneitä, asiantuntijoita ja johtavassa asemassa olleita. Eri ryhmien välillä on tutkijan mukaan havaittu eroja.

– Esimerkiksi liikunnan osalta olemme huomanneet, että henkilöt jotka ovat asiantuntijatehtävissä, johtavassa asemassa, niin lisäävät arkiliikuntaa, vapaa-ajan liikuntaa enemmän kuin henkilöt, ketkä ovat siellä suorittavassa asemassa.

Harva alkaa ryypätä

Suurin riskiryhmä näyttäisi olevan tupakoivat miehet, jotka eläkkeelle jäätyään kärsivät masennuksesta. Nämä miehet lisäävät usein alkoholinkäyttöään liikunnan sijaan. Tupakointi sen sijaan yleensä vähenee eläkkeellä.

Tämän on havainnut myös pari kuukautta sitten työelämänsä lopettanut Hannu Soon.

– Kyllä minä niitäkin tiedän, se on ikävä asia. Ruvetaan seurustelemaan pullon kanssa, niin se on huonoa.

Hannu Soon on löytänyt tekemistä vapautuneille kahdeksalle tunnille ja mies näyttää selvästi elämäniloiselta.

Kyllä minä niitäkin tiedän, se on ikävä asia. Ruvetaan seurustelemaan pullon kanssa, niin se on huonoa. Hannu Soon, eläkeläinen

– Kesät veneillään, talvet sitten viedään lapsenlapsia harrastuksiin ja näin illat on aina myytyjä. Nyt on päivällä aikaa sitten omille harrastuksille.

Päiväkodista vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Arja Saario on ollut aktiivinen ihminen koko ikänsä ja sanoo kiireen vain lisääntyneen viime aikoina.

– Joku on kysynyt, että tuleeko televisiota katsottua tai pyöriteltyä kaukosäädintä, niin ei ole paljon kerinnyt. Olen ikäni ollut tämmönen liikkuva ihminen.

Mukavia työkavereita Arja Saario kertoo käyneensä tapaamassa muutaman kerran, mutta ei kaipaa enää takaisin työelämään. Kolme lastenlasta työllistää ja kesälläkin on edessä yhteistä aikaa ja junamatka jonnekin vielä määräämättömään paikkaan.

Eläkkeelle jääminen oli kuitenkin iso muutos Arja Saariollekin.

– Kyllä sitä odotin ja tavallaan vähän pelkäsinkin.

Tutkimus etsii riskiryhmiä

Arja Saario ja Hannu Soon eivät selvästikään kuulu niihin, joille eläkkeelle jääminen olisi ollut sokki. Molemmat ovat lisänneet liikuntaa ja ovat aktiivisia.

Akatemiatutkija Sari Stenholmin mukaan nyt on jo tunnistettu piirteitä, jotka kielivät elintapojen muutoksesta huonompaan suuntaan. Näihin vaikuttaminen antaisi lisää parempilaatuisia elinvuosia.

– Jo siellä työuran lopulla pystyttäisiin jotenkin tukemaan näitä henkilöitä terveellisten elintapojen parantamisessa.

– Tietysti pitkällä aikajänteellä, koska elintavat ja varsinkin liikunta, päihteiden käyttö ja paino, ovat asioita, jotka vaikuttavat terveyteen ja moniin sairauksiin, niin jos me pystymme elintapoja parantamaan niin ehkä myös terveyttä parantamaan, arvioi Sari Stenholm.

Eläkeikäinen nainen istumassa puistonpenkillä.
Jerry Bergman / AOP

Tutkija ei kuitenkaan näe eläkkeelle siirtymistä pelkkänä riskinä, vaan korostaa vaiheen olevan mahdollisuus.

– Ihmisillä on mahdollisuus miettiä myös omia elintapojaan, että pystyisikö lisäämään arkeen esimerkiksi liikuntaa ja muuttamaan ruokailutottumuksiaan.

– Elintapojen muuttaminen on muuten hirmuisen vaikeaa, mutta tämä on iso elämänmuutos, niin se tuo mahdollisuuden tarkastella omia elintapoja ja sillä tavalla parantaa niitä tulevia ikävuosia, sanoo Sari Stenholm.

Keskimäärin suomalaisilla on elämää jäljellä vielä 20-30 vuotta työuran jälkeen. Ei liene aivan yhdentekevää, montako vuotta niistä voi viettää aktiivisena.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and