Suora lähetys kello 13.55: Eduskunta jatkaa keskustelua hallintarekistereistä – Mistä kiistassa on kyse?

Eduskunta jatkaa tänään viime viikolla pöydälle jätettyä keskustelua uudesta arvo-osuusjärjestelmälaista. Uudistuksessa lakia muutetaan vastaamaan EU:ssa jo voimassa olevia määräyksiä. Kiistely laista on keskittynyt hallintarekistereiden kautta järjestettyihin omistuksiin, joiden avulla sijoittaja voisi kätkeä omistuksensa.

Suomessa tehtyihin osakekauppoihin ei ole tulossa muutosta nykyiseen verrattuna. Suomalaisten osakeomistukset pysyvät edelleen julkisina, jos osakkeet liikkeelle laskenut yhtiö on päättänyt käyttää suomalaista arvopaperikeskusta.

Näin järjestelmä toimii Suomessa

Osakekauppaa käydään käytännössä pankin kautta. Kun suomalainen sijoittaja ostaa suomalaisyhtiöiden osakkeita, pankki selvittää osakkeiden ostajan henkilöllisyyden ja osakeomistuksen tiedot siirtyvät niitä hallinnoivalle arvopaperikeskukselle. Markkinoiden pienuuden vuoksi Suomessa toimii vain yksi arvopaperikeskus, Euroclear Finland.

Noin puolet suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista on jo nyt hallintarekistereissä. Niiden omistajat ovat ulkomaisia sijoittajia. Hallintarekisteröinnin kielto koskee vain suomalaisia osakkeenomistajia.

Jos esimerkiksi ranskalainen sijoittaja ostaa suomalaisyhtiön osakkeita, hän tekee sen oman pankkinsa kautta. Ranskalaispankki pitää tiliä osakkeenomistajan omistuksesta, mutta niputtaa asiakkaidensa omistuksia ja ostaa suomalaisyrityksen osakkeita asiakkailleen suomalaispankkien kautta isompina kokonaisuuksina. Suomalaisessa arvopaperikeskuksessa osakkeet näkyvät tämän ketjun jälkeen osakekaupat palveluna välittäneen suomalaispankin omistamina. Tällaista omistusta sanotaan hallintarekisteriksi.

Suomalainen sijoittaja voi piileskellä hallintarekisterissä

Jos ulkomainen pankki ei kerro sijoittajan yksilöintitetoja, voi suomalainenkin sijoittaja ostaa suomalaisia osakkeita sen kautta yleisölle tuntemattomana. Todennäköisesti tällaisia omistuksia on jonkin verran. Kun näille osakkeille maksetaan osinkoja Suomeen, saavat Suomen veroviranomaiset kuitenkin niistä tiedon verotietojen vaihtosopimusten kautta.

Tähän väliin hallitus yrittää tulla esittämällä yrityksille velvollisuutta tehdä osingosta 50 prosentin ennakonpidätys, jos saaja on tuntematon suomalainen. Jos sijoittaja haluaa päästä alemmalla verolla, hänen pitää tehdä osinkotuloistaan selvitys verottajalle. Veroja ei näin pystyisi kiertämään, mutta omistaja voi edelleen jäädä piiloon.

Tällainen hallintarekisterin kautta tapahtuva sijoittaminen ei ole laitonta, jos sijoittaja maksaa verot oikein. Julkisuuden välttelemistä ei ole säädetty rangaistavaksi.

Lainsäädäntöä viilataan EU-asetuksen mukaiseksi

EU:n alueella on ollut syksystä 2014 alkaen voimassa asetus, jonka mukaan pörssiyritykset voivat valita vapaasti missä maassa toimivan arvopaperikeskuksen kautta ne laittavat osakkeitaan myyntiin. Ulkomaisten arvopaperikeskuksien käyttö olisi EU-asetuksen perusteella Suomessakin jo ollut mahdollista, mutta käytännössä yritykset eivät ole siihen lähteneet.

Suomessa myös pörssin ulkopuoliset, niin sanotut listaamattomat yritykset, voivat käyttää arvopaperikeskuksen palveluita. Jos ne voisivat toimia ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta, ne voisivat teoriassa piilottaa omistajansa hallintorekisterien kautta.

Suomen valtiovarainministeriössä tätä ei pidetä todennäköisenä. EU-asetuksessa arvopaperikeskuksen valinnanvapaus on rajattu pörssiyrityksiin ja toisaalta listaamattomien yritysten osakekauppa on niin vähäistä, että niiden ei uskota kiinnostavan isoista tapahtumamassoista katteensa kerääviä ulkomaisia arvopaperikeskuksia.

Lähde: Juttua varten on haastateltu valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston pääomayksikön päällikköä Armi Taipaletta.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and