Tutkija: pinnaamista vähätellään helposti, vaikka koulut tekevät kaikkensa sen kitkemiseksi

Kaikilla, jotka ovat töissä yläkoulussa, on kokemusta pinnaamisesta.

Vuonna 2012 suomalaiset koululaiset kertoivat PISA-tutkimuksessa pinnaavansa kokonaisen koulupäivän hieman useammin kuin pohjoismaiset ikätoverinsa. Noin 10 prosenttia koululaisista kertoi jättäneensä joskus koulupäivän väliin.

Kansallisen kouluterveyskyselyn mukaan taso on pysynyt viime vuosina samana. Näin siitä huolimatta että kouluissa tehdään töitä pinnaamisen kitkemiseksi jokaikinen päivä.

– Kouluissa kamppaillaan pinnaamisen kanssa monella tavalla ja tasolla. Jo käsitteellisesti pinnaamista on välillä vaikea hahmottaa, mistä seuraa, ettei puuttuminenkaan ole aina helppoa, tutkijatohtori Tuomo Virtanen toteaa.

Jos opetus ei tunnu koskettavan omaa elämää millään tavalla, on aamulla helppo jäädä kotiin. tutkijatohtori Tuomo Virtanen

Virtanen on usean vuoden ajan tutkinut yläkoululaisten kouluun kiinnittymistä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Heikon kiinnittymisen eli pinnaamisen taustalta on tutkimuksissa löytynyt useita syitä.

– Syyt voivat olla tunneperäisiä tai kognitiivisia. Tunneperäisillä syillä tarkoitetaan kaikenlaisia kouluun liittyviä tunteita. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa oppilaan suhde opettajiin ja ikätovereihin, mutta myös vanhempiin, Virtanen selittää.

Kognitiiviset syyt taas kytkeytyvät oppimiseen. Esimerkiksi se, miten helppoa oppiminen on, vaikuttaa halukkuuteen pinnata.

– Arvostuksella on iso merkitys. Jos oppilas näkee koulun hyödyllisenä ja pitää sitä arvokkaana, todennäköisyys pinnaamiseen vähenee. Jos taas opetus ei tunnu koskettavan omaa elämää millään tavalla, on aamulla helppo jäädä kotiin, Virtanen selittää.

Ei Suomessa vanhemmat sano, että et saa mennä kouluun tai että koulunkäynti olisi arvotonta. tutkijatohtori Tuomo Virtanen

Vanhemmat Tuomo Virtanen näkee avainpelaajiksi myös yläkoululaisten koulunkäynnissä. Vaikka Suomessa koulutusta yhä periaatteessa arvostetaan, voivat vanhemmat tiedostamattaan hyväksyä pinnaamisen.

– Ei Suomessa vanhemmat sano, että et saa mennä kouluun tai että koulunkäynti olisi arvotonta. Sen sijaan tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä voi olla. Huoltaja saattaa esimerkiksi ajatella, että olinhan sitä minäkin pois tunneilta ja ihan hyvinhän tässä on käynyt, Virtanen kuvailee.

Tutkijatohtori Tuomo Virtanen
Tuomo Virtanen on tutkinut yläkoululaisten kouluun kiinnittymistä. Kaverien lisäksi vanhemmilla ja opettajilla on iso merkitys.Matti Myller / Yle

Pinnaamiseen tulisi kuitenkin puuttua aina, sillä aiheettomat poissaolot kielivät usein isommasta ongelmasta. Pinnaaminen voi esimerkiksi ennakoida myöhempää syrjäytymistä.

– Tutkimuksista tiedetään, että pinnaaminen on oppilaan koulumenestyksen ja kehittymisen kannalta haitallinen ilmiö. Mutta kaikilla oppilailla se ei ole niin haitallista ja se harhauttaa väheksymään pinnaamista, Virtanen huomauttaa.

Hän peräänkuuluttaakin nykyistä näkyvämpää keskustelua pinnaamisesta. Koulumenestyksellä kun on kauaskantoistia seurauksia muun muassa työllistymisen suhteen.

Kaikilla oppilailla pinnaaminen ei ole niin haitallista ja se harhauttaa väheksymään sitä. tutkijatohtori Tuomo Virtanen

Uusia työkaluja pinnaamisen kitkemiseksi kehitetään koko ajan. Koulun arkeen ne siirtyvät opettajankoulutuksen kautta.

– Käytännössä portaita on kolme. Ensimmäisellä tasolla pinnaamista pyritään ehkäisemään ennalta pitämällä huolta kouluviihtyvyydestä ja oppilashuollosta sekä kehittämällä opetussuunnitelmia, Tuomo Vrtanen luettelee.

Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää opetussuunnitelmiin vahvasti kirjattua ilmiölähtöistä oppimista, jonka toivotaan lisäävän heikosti motivoituneiden oppilaiden kiiinnostusta koulua kohtaan.

– Jos ongelmia ilmenee, otetaan käyttöön tehostettu tuki, kuten keskustelut. Jos sekään ei auta, tarjolla on erityistä tukea. Useimmiten se tarkoittaa, että nuorelle osoitetaan ulkopuolinen mentori. Lähityöntekijä, joka on mukana perheen arjessa ja rakentaa siltoja takaisin kouluun, Virtanen selittää.

Viime kädessä hätiin tulee lastensuojelu.

– Mutta se ei ole koulujen arkea.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and