Tutkimus: Maksan geenipoikkeama tekee persoksi makealle

Ihminen, jonka on muita vaikeampi vastustaa kahvipöydässä toista suklaakeksiä, ei välttämättä ole tahdonvoimaltaan muita heikompi, vaan syynä voi olla geneettistä syistä poikkeava hormonituotanto.

Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksessa olivat aineistona tiedot 6 500 tanskalaisen elämäntyylistä ja aineenvaihdunnasta. Lisäksi tehtiin täsmätutkimus kahdelle runsaan 20 hengen ryhmälle, joista toinen kertoi olevansa todella perso makealle ja toinen ei pitänyt siitä lainkaan.

Tutkijoita kiinnosti maksa, jonne ravinteet seuraavaksi päätyvät mahasta ja suolistosta. Viime vuosien eläinkokeiden perusteella tiedettiin, että FGF21-hormoni, jota maksa erittää makeansyönnin jälkeen, säätelee sitä, jatkuuko herkuttelu vai ei.

FGF21 on proteiinihormoni, joka ruokahalun ohella vaikuttaa muun muassa sikiön kehittymiseen ja kudosten korjautumiseen.

Yhteyksiä myös alkoholiin ja tupakointiin

Tässä ensimmäisessä ihmistutkimuksessa keskityttiin hormonin kahteen varianttiin, jotka aiempien tutkimusten perusteella ovat yhteydessä keskimääräistä suurempaan hiilihydraattien nauttimiseen.

Jompikumpi näistä makeasta kieltäymistä vaikeuttavista poikkeamista löytyi viidennekseltä koehenkilöistä, kertovat Cell Metabolism -lehdessä julkaistut tulokset.

Samalla havaittiin yhteyksiä alkoholin käyttöön ja tupakointiin, mutta nämä tulokset vaativat lisänäyttöä, tutkijat Matthew Gillum ja Niels Grarup kertovat.

Irtokarkkeja
Henrietta Hassinen / Yle

Häämöttääkö makeanhimoon lääke?

Tutkijoita kiinnostaa myös se, mitä muita viestejä maksa lähettää aivoille kuin kehotuksen olla tarttumatta uuteen suklaapatukkaan.

– Tarkastelimme vasta suuren palapelin yhtä pientä palaa. Ehkä on monta eri polkua, jotka säätelevät sitä, milloin tunnemme olevamme kylläisiä millekin ravintoaineelle, sanoo Grarup.

Tähänastiset tutkimustulokset vihjaavat myös uusiin lääketieteellisiin mahdollisuuksiin ylipainon hillitsemisessä.

– On looginen ajatus, että ennen ateriaa nautittu FGF21 tai lääke, joka kohottaisi sen tasoa, säätelisi makeanhimoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että FGF21:lla on samalla vaikutusta elimistön moniin muihinkin toimintoihin, Grarup sanoo tanskalaisella Videnskab-tiedesivustolla.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and